Emilia Lahti: Embodied fortitude – An introduction to the Finnish construct of sisu. In: International Journal of Wellbeing. Band9, Nr.1, 2019, doi:10.5502/ijw.v9i1.672 (englisch, internationaljournalofwellbeing.org).; Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina | Aalto-yliopisto. In: aalto.fi.Aalto-Universität, 19. Februar 2021, abgerufen am 16. Januar 2023 (finnisch).; Pentti Henttonen, Ilmari Määttänen, Emilia Makkonen, Anita Honka, Vilja Seppälä, Johanna Närväinen, Regina García-Velázquez, Jaakko Airaksinen, Markus Jokela, Emilia Elisabet Lahti: A measure for assessment of beneficial and harmful fortitude: development and initial validation of the Sisu Scale. In: Heliyon. Band8, Nr.11, November 2022, ISSN2405-8440, doi:10.1016/j.heliyon.2022.e11483 (englisch).
Emilia Lahti: Embodied fortitude – An introduction to the Finnish construct of sisu. In: International Journal of Wellbeing. Band9, Nr.1, 2019, doi:10.5502/ijw.v9i1.672 (englisch, internationaljournalofwellbeing.org).; Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina | Aalto-yliopisto. In: aalto.fi.Aalto-Universität, 19. Februar 2021, abgerufen am 16. Januar 2023 (finnisch).; Pentti Henttonen, Ilmari Määttänen, Emilia Makkonen, Anita Honka, Vilja Seppälä, Johanna Närväinen, Regina García-Velázquez, Jaakko Airaksinen, Markus Jokela, Emilia Elisabet Lahti: A measure for assessment of beneficial and harmful fortitude: development and initial validation of the Sisu Scale. In: Heliyon. Band8, Nr.11, November 2022, ISSN2405-8440, doi:10.1016/j.heliyon.2022.e11483 (englisch).
Mikael Sjövall: Föreställd gemenskap –
Kvoten med Sisu, Sibelius och Sauna börjar nämligen vara fylld för i år. In: Hufvudstadsbladet (Hrsg.): hbl.fi. 19. Dezember 2017 (schwedisch, hbl.fi).
Emilia Lahti: Embodied fortitude – An introduction to the Finnish construct of sisu. In: International Journal of Wellbeing. Band9, Nr.1, 2019, doi:10.5502/ijw.v9i1.672 (englisch, internationaljournalofwellbeing.org).; Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina | Aalto-yliopisto. In: aalto.fi.Aalto-Universität, 19. Februar 2021, abgerufen am 16. Januar 2023 (finnisch).; Pentti Henttonen, Ilmari Määttänen, Emilia Makkonen, Anita Honka, Vilja Seppälä, Johanna Närväinen, Regina García-Velázquez, Jaakko Airaksinen, Markus Jokela, Emilia Elisabet Lahti: A measure for assessment of beneficial and harmful fortitude: development and initial validation of the Sisu Scale. In: Heliyon. Band8, Nr.11, November 2022, ISSN2405-8440, doi:10.1016/j.heliyon.2022.e11483 (englisch).
Lemma SISU, SAOL, Svenska Akademien; Lemma SISU, SAOB, Svenska Akademien; sisu. In: Finlandssvensk ordbok. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (schwedisch, kotus.fi).; Birgitta Ernby: Norstedts etymologiska ordbok. Norstedts, Stockholm, ISBN 978-91-7227-429-7, 594 (schwedisch): ”av finska sisu med samma betydelse (dt. aus finnisch sisu in derselben Bedeutung)”; sisu. In: Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (finnisch, kotus.fi – CC-BY): ”Sm > nr murt. sisu ’sisu, häijyys’ ja nr kirjakieleenkin (et. urheilusta puhuttaessa) jo 1920-luvulla. (dt. etwa Lehnwort aus dem Finnischen in schwedischen Dialekten und der Standardsprache bereits in den 1920er Jahren)”; Nina Martola, Leila Mattfolk, Caroline Sandström: Lånat och ärvt i svenskan. In: Språkbruk. Nr.2, 2014 (schwedisch, sprakbruk.fi): ”Finska lån i svenskan är bland annat måttsordet kappe, kola av ’dö’, pjäxa, pojke och sisu. (dt. Finnische Lehnwörter im Schwedischen sind u. a. […] sisu.)”
sisu. In: Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (finnisch, kotus.fi – CC-BY).
sisu. In: Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (finnisch, kotus.fi – CC-BY): ”Sm > nr murt. sisu ’sisu, häijyys’ ja nr kirjakieleenkin (et. urheilusta puhuttaessa) jo 1920-luvulla. (dt. etwa Lehnwort aus dem Finnischen in schwedischen Dialekten und der Standardsprache bereits in den 1920er Jahren)”
Lemma SISU, SAOL, Svenska Akademien; Lemma SISU, SAOB, Svenska Akademien; sisu. In: Finlandssvensk ordbok. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (schwedisch, kotus.fi).; Birgitta Ernby: Norstedts etymologiska ordbok. Norstedts, Stockholm, ISBN 978-91-7227-429-7, 594 (schwedisch): ”av finska sisu med samma betydelse (dt. aus finnisch sisu in derselben Bedeutung)”; sisu. In: Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (finnisch, kotus.fi – CC-BY): ”Sm > nr murt. sisu ’sisu, häijyys’ ja nr kirjakieleenkin (et. urheilusta puhuttaessa) jo 1920-luvulla. (dt. etwa Lehnwort aus dem Finnischen in schwedischen Dialekten und der Standardsprache bereits in den 1920er Jahren)”; Nina Martola, Leila Mattfolk, Caroline Sandström: Lånat och ärvt i svenskan. In: Språkbruk. Nr.2, 2014 (schwedisch, sprakbruk.fi): ”Finska lån i svenskan är bland annat måttsordet kappe, kola av ’dö’, pjäxa, pojke och sisu. (dt. Finnische Lehnwörter im Schwedischen sind u. a. […] sisu.)”
Sisu valdes till Suomen sana. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 5. Dezember 2017, abgerufen am 16. Januar 2023 (finnisch): „Språkinstitutets direktör Ulla-Maija Forsberg säger att ordet sisu fungerar väl både på finska och svenska.“
Lemma SISU, SAOL, Svenska Akademien; Lemma SISU, SAOB, Svenska Akademien; sisu. In: Finlandssvensk ordbok. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (schwedisch, kotus.fi).; Birgitta Ernby: Norstedts etymologiska ordbok. Norstedts, Stockholm, ISBN 978-91-7227-429-7, 594 (schwedisch): ”av finska sisu med samma betydelse (dt. aus finnisch sisu in derselben Bedeutung)”; sisu. In: Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskus (Kotus), Helsinki (finnisch, kotus.fi – CC-BY): ”Sm > nr murt. sisu ’sisu, häijyys’ ja nr kirjakieleenkin (et. urheilusta puhuttaessa) jo 1920-luvulla. (dt. etwa Lehnwort aus dem Finnischen in schwedischen Dialekten und der Standardsprache bereits in den 1920er Jahren)”; Nina Martola, Leila Mattfolk, Caroline Sandström: Lånat och ärvt i svenskan. In: Språkbruk. Nr.2, 2014 (schwedisch, sprakbruk.fi): ”Finska lån i svenskan är bland annat måttsordet kappe, kola av ’dö’, pjäxa, pojke och sisu. (dt. Finnische Lehnwörter im Schwedischen sind u. a. […] sisu.)”
Anna-Lena Laurén: Rysslandskorrespondenten om sisu, nåden och sitt slitiga förhållande till Gud. In: Sveriges Radio (Hrsg.): Sommar & Vinter i P1. 12. August 2021 (schwedisch, sverigesradio.se).
Sisu. In: Rabbe Sandelin (Hrsg.): Uppslagsverket Finland. Aktualisierte Onlineversion des 2003–2007 beim Verlag Schildts erschienenen Lexikons. 4. Mai 2009 (schwedisch, uppslagsverket.fi [abgerufen am 15. Januar 2023] CC-BY-CA 4.0).
Marianne Sundholm: "Det luktar 70-tal" – Sisuradio byter namn, för ordet "sisu" känns för avlägset och värdeladdat för sverigefinländarna. In: Yleisradio (Hrsg.): svenska.yle. 5. Februar 2022 (schwedisch, yle.fi).
Emilia Lahti: Embodied fortitude – An introduction to the Finnish construct of sisu. In: International Journal of Wellbeing. Band9, Nr.1, 2019, doi:10.5502/ijw.v9i1.672 (englisch, internationaljournalofwellbeing.org).; Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina | Aalto-yliopisto. In: aalto.fi.Aalto-Universität, 19. Februar 2021, abgerufen am 16. Januar 2023 (finnisch).; Pentti Henttonen, Ilmari Määttänen, Emilia Makkonen, Anita Honka, Vilja Seppälä, Johanna Närväinen, Regina García-Velázquez, Jaakko Airaksinen, Markus Jokela, Emilia Elisabet Lahti: A measure for assessment of beneficial and harmful fortitude: development and initial validation of the Sisu Scale. In: Heliyon. Band8, Nr.11, November 2022, ISSN2405-8440, doi:10.1016/j.heliyon.2022.e11483 (englisch).
