Kalevala (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Kalevala" in Finnish language version.

refsWebsite

Global rank Finnish rank

14kalevalaseura.fi

low place

961^st place

7web.archive.org

1^st place

5yle.fi

380^th place

2^nd place

3hs.fi

647^th place

3^rd place

3finlit.fi

low place

214^th place

2vuokkiniemiseura.wordpress.com

low place

2finna.fi

5,152^nd place

25^th place

2gutenberg.org

489^th place

387^th place

1journal.fi

low place

443^rd place

1ouka.fi

low place

158^th place

1kansallisbiografia.fi

4,341^st place

21^st place

1urn.fi

8,035^th place

70^th place

1karjalainen.fi

low place

251^st place

1seura.fi

low place

111^th place

1taivaannaula.org

low place

1,033^rd place

1intermin.fi

low place

605^th place

1booksfromfinland.fi

low place

1kaaoszine.fi

low place

112^th place

1kirjasampo.fi

low place

94^th place

1kirkkojakaupunki.fi

low place

301^st place

1huitula.com

low place

1finlandia.org.mx

low place

1parkkinen.org

low place

2,374^th place

1runeberg.org

644^th place

45^th place

booksfromfinland.fi

Lehtonen, Soila: Irma-Riitta Järvinen: Kalevala Guide Books from Finland. 10.9.2010. Viitattu 18.12.2015. (englanniksi)

finlandia.org.mx

National epic “The Kalevala” reaches the respectable age of 175 27.2.2010. Embassy of Finland, Mexico. Luettu 17.8.2010. (englanniksi)

finlit.fi

nebu.finlit.fi

Kalevala: Laulut Kalevalan takana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.11.2017.

matkallakalevalaan.finlit.fi

Kalevala ja eurooppalaiset Suomalaisen Kirjallisuuden seura. Viitattu 1.8.2020.

finlit.fi

Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio (2018−2020) Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 7.10.2020.

finna.fi

Olavi Suorsa: ”n:o 165”, Kalevalan runonlaulajien kainuulaispohjalaiset sukujuuret. Oulu: Oulun yliopisto, 1987. ISBN 978-951-42-2480-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 5.10.2023).
kuvaaja Pietinen: Kalevalan 100-vuotisjuhla Helsingin Messuhallissa www.finna.fi. Viitattu 29.11.2019.

gutenberg.org

Kalevala, 3. runo Gutenberg-projekti
Pekka Ervast: Kalevalan avain

hs.fi

Keisari lahjoitti tontin Suomen kielen talolle Helsingin Sanomat. 24.6.2005. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 17.12.2015.
Antti Majander: Itärajan takana Kalevalalla tehdään taas politiikkaa. Helsingin Sanomat, 28.2.2018, s. B 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.8.2020.

nakoislehti.hs.fi

Moring, Kirsikka: Kansallisen globaali kansansatu. Helsingin Sanomat, 12.12.1996. Näköislehti (maksullinen).

huitula.com

The Kalevala Graphic Novel Art of Huitula. Viitattu 18.12.2015. (englanniksi)

intermin.fi

Viralliset liputuspäivät Sisäministeriö. Viitattu 20.6.2020.

journal.fi

Vienan Karjalan asutus perimätiedon ja sukunimiaineiston valossa journal.fi. Viitattu 15.10.2021.

kaaoszine.fi

Toimittaja: Riku Mäkinen: Kalevala suomalaisessa metallimusiikissa KaaosZine. 28.2.2016. Viitattu 12.11.2019.

kalevalaseura.fi

kaku.kalevalaseura.fi

Satu Apo: Kansanrunojulkaisut ennen Kalevalaa Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Viitattu 20.2.2019.
Pekka Laaksonen: Runoja keräämässä Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 27.11.2017.
Pekka Laaksonen: Vienaa kohti Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 27.11.2017.
Pekka Laaksonen: Piirilääkärinä Kajaanissa Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 27.11.2017.
Senni Timonen: Mistä Kalevala on tehty? Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 27.11.2017.
Pertti Karkama: Kalevalan kansallismielinen vastaanotto Kalevalaseura. Viitattu 31.7.2020.
Pertti Karkama: Kalevalan kansallisuudet Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 29.11.2017.
Pertti Karkama: Kalevala kansalliseepoksena Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Viitattu 29.11.2017.
Risto Turunen: Kalevala politisoituu Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura. Viitattu 27.11.2017.
Rauta-aika Kalevalan kulttuurihistoria. Viitattu 18.12.2015.
Kalevala versoo – Tulkintojen laajenevat kehät Kalevalan kulttuurihistoria. Viitattu 18.12.2015.

kalevalaseura.fi

Kalevalasta Kalevalaseura. Viitattu 9.10.2016.
Kalevalan maailma Kalevalan kankahilla. Kalevalaseura. Viitattu 29.11.2017.
Kalevalasta Kalevalaseura. Viitattu 29.11.2017.

kansallisbiografia.fi

Senni Timonen: Europaeus, David Emanuel Daniel (1820 - 1884) Kansallisbiografia. Viitattu 1.12.2020.

karjalainen.fi

Pia Paananen: Alkuperäistä Kalevalaa on juhlittu ilman juhlakalua - nyt vuoden 1835 teos on taas saatavilla Karjalainen. 4.1.2018. Viitattu 25.7.2020.

kirjasampo.fi

Suomen lasten Kalevala www.kirjasampo.fi. Viitattu 31.7.2022.

kirkkojakaupunki.fi

Juusela, Pauli: Vantaalaispappi suomensi Kalevalan Kirkko ja kaupunki. 22.5.2009. Viitattu 20.6.2020.

ouka.fi

kirjastolinkit.ouka.fi

Utajärvi ja Ahmas – kalevalaisen runon kehto kirjastolinkit.ouka.fi. Viitattu 5.10.2023.

parkkinen.org

Ongelmia ja onnistuminen: Kalevalan neljäs ruotsinnos

runeberg.org

"Kalevala", Pieni tietosanakirja.

seura.fi

Milla Ollikainen: Tutkijan spekulaatio haastaa katsomaan kansallismyyttiä uudesta vinkkelistä: Oliko Väinämämöinen merirosvo? Seura. 23.7.2015. Viitattu 29.11.2017.

taivaannaula.org

Taivaannaula FAQ ^{[vanhentunut linkki]}

urn.fi

Lönnrot, Elias: Kalevala Kansalliskirjaston digitoidut aineistot. Viitattu 14.12.2014.

vuokkiniemiseura.wordpress.com

Mistä Vienan Perttuset olivat kotoisin? vuokkiniemiseura.wordpress.com. Viitattu 12.2.2021.
Vienalaisia sukuja vuokkiniemiseura.wordpress.com. Viitattu 4.3.2021.

web.archive.org

Tiivistelmä Matti Kuusen kirjoituksesta "Missä Kalevala on syntynyt? Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1978. Viitattu 22.2.2008.
"Kalevala: Maailman eepokset" Suomalaisuuden kirjallisuuden seura. Arkistoitu 18.12.2019. Viitattu 20.6.2020.
Kansalliset symbolit ja juhlat Suomi.fi-portaali. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 28.2.2007.
Keisari lahjoitti tontin Suomen kielen talolle Helsingin Sanomat. 24.6.2005. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 17.12.2015.
"Suomalainen taru Sormusten Potterista" Kotiseutuliitto. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 18.12.2015.
Kalevala suomeksi avaa lukijalle kansalliseepoksemme salat ensi kertaa nykykielellä (lehdistötiedote) 29.1.2009. Helsinki: Books on Demand. Arkistoitu 15.12.2009. Viitattu 27.2.2009.
Mankkinen, Jussi: Verta, irtopäitä, hirviöitä ja pikimustaa pahuutta: Tällaista Kalevalaa ei Suomessa ole aiemmin nähty YLE Uutiset. 6.4.2019. YLE. Arkistoitu 5.6.2020. Viitattu 5.6.2020.

yle.fi

Kivimäki, Petri: Kalevalasta puuttuu yhdeksän suomen aakkosta – edes d:tä ei löydy Yle.fi. 6.11.2013. Yle. Viitattu 6.11.2013.
Kotikatsomo: Kalevala – Väinämöisen uusi laulu yle.fi. 29.1.2015. YLE. Viitattu 5.6.2020.
Nykänen, Helmi ym.: Yli 20 vuotta odotettu kotimainen suurelokuva toteutuu – Nurmekseen nousee iso Kalevala-kylä Yle. 9.8.2024. Viitattu 21.11.2024.
Mankkinen, Jussi: Verta, irtopäitä, hirviöitä ja pikimustaa pahuutta: Tällaista Kalevalaa ei Suomessa ole aiemmin nähty YLE Uutiset. 6.4.2019. YLE. Arkistoitu 5.6.2020. Viitattu 5.6.2020.
Kalevala kääntyi vihdoin karjalan kielelle Yle. 2009. Viitattu 17.12.2015.