Nestorin kronikassa mainitaan Svjatoslavin yhteenotosta kasaarien sotajoukon kanssa sekä Belaja Vežan (Sarkelin) valloituksesta vuonna 965. Ibn Haukal mainitsee rusien valloittaneen Itilin ja Semenderin vuonna 358 islamilaisen kalenterin mukaan (eli 25.11.968–13.11.969). Muissa arabilähteissä (Ibn Miskaveih ja Ibn al-Asir) mainitaan jonkin turkkilaisjoukon hyökkäyksestä Kasaariaan. Mitä ilmeisimmin tällä tarkoitetaan oguzeja eikä petsenegejä, koska jälkimmäisillä oli vihamieliset suhteet ruseihin. Nestorin kronikan päivämäärien ja maantieteellisten eroavaisuuksien vuoksi oletetaan, että sotaretkiä olisi voinut olla jopa kaksi vuonna 965. Tämä näkemys on ollut hyvin suosittu idäntutkijoiden keskuudessa. (katso: T. M. Kalinina, Muinainen Venäjä ja idän valtiot 900-luvulla. Kandidaatin väitös, Moskova, 1976;I. G. Konovalova' Kasaarian katoaminen kansojen historian hämärään // Itä-Euroopan muinaiset valtiot, Moskova, 2003. Erään näkemyksen mukaan Nestorin kronikassa on samanlainen näkemys kuin Ibn Haukilla siitä, että Svjatoslav pääsi myös keskiseen Kasaariaan, koska Laurentin asiakirjassa (Nestorin kronikassa) mainitaan Sarkelin (Belaja Veža) valloituksesta: ”He valloittivat gradin ja Belaja Vežan.” Sanalla grad on voitu viitata pääkaupunkiin, mikä tarkoittaisi Itiliä. Katso myös V.J.Petruhin: ”Rusin ja Kasaarian historiallisista suhteista // Kasaarit, artikkelikokoelma, Moskova, 2005, s. 89, 94. Rusien Tmutarakanin valloituksesta ei ole löytynyt kirjallisia mainintoja. Sen vuoksi oletetaan, että valloitus olisi tapahtunut Svjatoslavin sotaretkellä tai Vladimirin Khersonesosin sotaretkellä.
M. I. Artamonov, Kasaarien historia, Pietari, 2001, s. 304, 308–310; T. M. Kalinin, Al-Hazar ja As-Sakalib: yhteydet. Konflikteja? // Kasaarit artikkelikokoelma. Moskova, 2005, s. 106–107. M. Lobanov-Gulak, A. Tortik, "Slaavien joki"
Nestorin kronikassa mainitaan Svjatoslavin yhteenotosta kasaarien sotajoukon kanssa sekä Belaja Vežan (Sarkelin) valloituksesta vuonna 965. Ibn Haukal mainitsee rusien valloittaneen Itilin ja Semenderin vuonna 358 islamilaisen kalenterin mukaan (eli 25.11.968–13.11.969). Muissa arabilähteissä (Ibn Miskaveih ja Ibn al-Asir) mainitaan jonkin turkkilaisjoukon hyökkäyksestä Kasaariaan. Mitä ilmeisimmin tällä tarkoitetaan oguzeja eikä petsenegejä, koska jälkimmäisillä oli vihamieliset suhteet ruseihin. Nestorin kronikan päivämäärien ja maantieteellisten eroavaisuuksien vuoksi oletetaan, että sotaretkiä olisi voinut olla jopa kaksi vuonna 965. Tämä näkemys on ollut hyvin suosittu idäntutkijoiden keskuudessa. (katso: T. M. Kalinina, Muinainen Venäjä ja idän valtiot 900-luvulla. Kandidaatin väitös, Moskova, 1976;I. G. Konovalova' Kasaarian katoaminen kansojen historian hämärään // Itä-Euroopan muinaiset valtiot, Moskova, 2003. Erään näkemyksen mukaan Nestorin kronikassa on samanlainen näkemys kuin Ibn Haukilla siitä, että Svjatoslav pääsi myös keskiseen Kasaariaan, koska Laurentin asiakirjassa (Nestorin kronikassa) mainitaan Sarkelin (Belaja Veža) valloituksesta: ”He valloittivat gradin ja Belaja Vežan.” Sanalla grad on voitu viitata pääkaupunkiin, mikä tarkoittaisi Itiliä. Katso myös V.J.Petruhin: ”Rusin ja Kasaarian historiallisista suhteista // Kasaarit, artikkelikokoelma, Moskova, 2005, s. 89, 94. Rusien Tmutarakanin valloituksesta ei ole löytynyt kirjallisia mainintoja. Sen vuoksi oletetaan, että valloitus olisi tapahtunut Svjatoslavin sotaretkellä tai Vladimirin Khersonesosin sotaretkellä.
Mainitaan uiguurien teksteissä sekä Terhinin ja Tesinin muistorkivissä. S. G. Kljaštornyj, Aasialainen näkemys kasaarien varhaishistoriasta // Хазары, сб. статей. М., 2005. s. 259–264.
M. I. Artamonov, Kasaarien historia, Pietari, 2001, s. 265; A. K. Šaginjan, Armenia ja Etelä-Kaukasian valtiot bysanttilais-iranilaisen ja arabien vallassa. Pietari, 2011, s. 146. Tärkein alkuperäinen lähde: Gevond, Kalifien historia.
M. I. Artamonov, Kasaarien historia, Pietari, 2001, s. 294. Alkulähde Al-Kufin kronikka sotaretkestä on tietoja myös armenialasissa sekä bysanttilaisissa lähteissä sekä Kasaarien keisari Joosefin kirjeessä. Kirjeessä on maininta Ardabīlin valloituksesta sotapäällikkö Bulanin johdolla. Bulanista tuli Kasaarian ensimmäinen bek. Kalifi Ibn Haijatun mukaan päähyökkäys Ardabīliin tehtiin 8. joulukuuta 730.
Tarkempia tietoja näistä taisteluista on vähän. Ainoa suora maininta on ”Derbentin historiassa”. Bukan vierailun Kasaariassa todistaa Kartlin asiakirja sekä al-Belazuri, jotka kertoivat, että he toivat mukanaan 300 kasaarimuslimiperhettä sekä 100 alaaniperhettä. Kalifin ja Bugan välisestä mahdollisesta sopimuksesta mainitsee Kartlin asiakirja. A. V. Gadlo, Pohjois-Kaukasian etninen historia 300-900-luvuilla. Pietari, 1979, s. 185; A. K. Šaginjan, Armenia ja Etelä-Kaukasian maat bysanttilais-iranilaisen ja arabivallan aikana. Pietari, 2011, s. 306–308.
IGKonovalova, Rusien ryöstöretket Kaspianmerelle ja rusien-kasaarien suhteet // Itä-Eurooppa historiallisessa retrospektiivissä. Moskova, 1999. Alkuperäinen lähde: al-Masudi, MuruDž azzahab va al-Džavahir
I. G. Konovalova, Rusien ryöstöretket Kaspianmerelle ja rusien-kasaarien suhteet // Itä-Eurooppa historiallisessa retrospektiivissä. Moskova, 1999. Alkuperäinen lähde: Ibn Miskaveih
