Liiviläiset (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Liiviläiset" in Finnish language version.

refsWebsite

Global rank Finnish rank

12web.archive.org

1^st place

8livones.net

low place

2sss.fi

low place

789^th place

2google.fi

5,881^st place

32^nd place

2suri.ee

low place

7,488^th place

2fennougria.ee

low place

5,078^th place

2livones.lv

low place

1csb.gov.lv

9,622^nd place

3,446^th place

1mashke.org

1,694^th place

6,958^th place

1stat.ee

3,235^th place

589^th place

1demoscope.ru

548^th place

300^th place

1lnvm.lv

low place

1mfa.gov.lv

low place

9,380^th place

1digitalhumanities.lv

low place

1postimees.ee

3,149^th place

733^rd place

1tuglas.fi

low place

1,187^th place

1lsm.lv

3,067^th place

6,154^th place

1helsinki.fi

1,670^th place

16^th place

1eki.ee

6,246^th place

1,028^th place

1karger.com

4,489^th place

3,260^th place

1historia.lv

low place

1worldcat.org

5^th place

9^th place

1kansalliskirjasto.fi

9,996^th place

54^th place

1hs.fi

647^th place

3^rd place

1libiesugads.lv

low place

1parnumaa.ee

low place

1epl.ee

low place

9,556^th place

1oulu.fi

low place

156^th place

1aamulehti.fi

7,715^th place

42^nd place

1ut.ee

8,317^th place

3,082^nd place

1linguapax.org

low place

1culturalpolicies.net

low place

1pmlp.gov.lv

low place

3,175^th place

aamulehti.fi

Hannu Hyttinen ja Raine Lehtoranta: Viimeisellä rannalla. Aamulehti, 20.9.2006. verkkoversio. Viitattu 4.5.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)

csb.gov.lv

data.csb.gov.lv

TSG11-06. LATVIJAS PASTĀVĪGIE IEDZĪVOTĀJI PĒC TAUTĪBAS, DZIMUMA UN PA VECUMA GRUPĀM 2011.GADA 1.MARTĀ Centrālo statistikas pārvaldi - Latvian tilastokeskus. Viitattu 5.8.2015. (latviaksi)

culturalpolicies.net

Baijba Tjarve: Country Profile Latvia Cultural Policies and Trends in Europe. lokakuu 2009. Arkistoitu 20.6.2010. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

demoscope.ru

Venäjän neuvostotasavallan vuoden 1989 väestönlaskenta demoscope.ru. Viitattu 21.6.2010. (venäjäksi)

digitalhumanities.lv

Digital Humanities in Latvia - The University of Latvia Livonian Institute www.digitalhumanities.lv. Viitattu 2.3.2023.

eki.ee

The Livonians The Red Book of the Peoples of the Russian Empire. Viitattu 12.9.2009. (englanniksi)

epl.ee

Jaak Prozes: Suri viimane vanema põlve emakeelne liivlane Eesti Päevaleht. 4.3.2009. Viitattu 12.9.2009. (viroksi)

fennougria.ee

Tapio Mäkeläinen: Maailman ”viimeinen liiviläinen” täyttää tänään 100 vuotta 19.3.2010. Fenno-Ugria. Viitattu 4.5.2010.
O´Rourke, Patrick: Livonian Heritage Day Fenno-Ugria. 26.3.2023. Viitattu 28.3.2023. (englanti)

google.fi

books.google.fi

Andrejs Plakans: The Latvians – A Short Story. Standford: Hover Institution Press, Standfordin yliopisto, 1995. ISBN 0-8179-9301-0 Google-kirjat (viitattu 3.5.2010). (englanniksi)
Magnus Ilmjärv: The Baltic States Militiary and Their Foreign and Defence Policies 1933–38. Acta Historica Tallinnensia, Määritä ajankohta! Tallinna: Estonian Academy Publishers. ISSN 1406-2925 Google-kirjat. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

helsinki.fi

Johanna Laakso: Liivin kielestä Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 3.5.2010.

historia.lv

old.historia.lv

Līveni (Lieven) Latvju enciklopēdija 1962–1982. 21.11.2002. Latvijas vēsture internetā. Viitattu 4.5.2010. (latviaksi)

hs.fi

Suomensukuisten kielten tutkija: hiipuvan kielen elvytys maksaisi vähemmän kuin jalkapallojoukkue Helsingin Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 26.2.2017.

kansalliskirjasto.fi

digi.kansalliskirjasto.fi

Heimokansojen juhla. Liiviläisten kansallistalon vihkiäiset sunnuntaina. Juhlavieraita Suomesta, Virosta ja Unkarista, Helsingin Sanomat, 08.08.1939, nro 210, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.07.2024

karger.com

content.karger.com

Virpi Laitinen, Päivi Lahermo, Pertti Sistonen ja Maija-Liisa Savontaus: Y-Chromosomal Diversity Suggests that Baltic Males Share Common Finno-Ugric-Speaking Forefathers (pdf) Human Heredity. 14.1.2002. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

libiesugads.lv

Lībiešu gads libiesugads.lv. Viitattu 28.3.2023.

linguapax.org

Ina Druviete: Language policy and protection of the state language in Latvia 2002. World congress on language policies. Arkistoitu 5.8.2012. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

livones.lv

Renāte Blumberga: Lībieši pēdējos četros gadsimtos Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 5.9.2011. Viitattu 21.6.2010. (latviaksi)
Tapio Mäkeläinen: Maailman viimeinen liiviläinen täyttää 100 vuotta Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 4.5.2010.

livones.net

The Livonian Institute is established 21.8.2018. Latvijas Universitāte. Viitattu 7.2.2021.
Svarīgākais Lībiešu Vēsturē Līdz 1899. Gadam Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 17.2.2013. Viitattu 4.5.2010. (latviaksi)
Valts Ernštreits: The Liv Language Today livones.net. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
Tenu Karma: Lībiešu Mitoloģija Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 24.1.2016. Viitattu 4.5.2010. (latviaksi)
Renāte Blumberga: The Liv Choirs Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 7.9.2017. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
The Liv Singing Group ”Kāndla” Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
The Singing Group ”Līvlist” Liiviläisten kulttuurikeskus. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}
Valts Ernštreits: Anthology of Liv Poetry Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

lnvm.lv

Livonia. 13th-16th Century ← National History Museum of Latvia lnvm.lv. Viitattu 2.3.2023. (englanniksi)

lsm.lv

«Kūldaläpš. Zeltabērns» – izdota lībiešu valodas grāmata bērniem un vecākiem www.lsm.lv. Viitattu 10.8.2023. (letton)

mashke.org

pop-stat.mashke.org

Ukrainan väestönlaskenta pop-stat.mashke.org. 2001. Viitattu 6.7.2020. (englanniksi)

mfa.gov.lv

At the opening of the UN International Decade of Indigenous Languages, Latvia underlines the disastrous impact of Russia’s aggression against Ukraine on the region’s indigenous peoples and languages | Ārlietu ministrija www.mfa.gov.lv. Viitattu 2.3.2023. (englanniksi)

oulu.fi

herkules.oulu.fi

Hannakaisa Holmi ja Helena Sulkala: Tutkielma vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrantaan. (Valts Ernštreits – The Livonian Language Today) Määritä julkaisija! ISBN 951-42-8155-1 verkkoversio (viitattu 4.5.2010). (englanniksi)

parnumaa.ee

Liivi pärandi päev Pärnumaal Pärnumaa infovärav. Viitattu 24.3.2024. (eesti)

pmlp.gov.lv

Latvijas iedzīvotāju sadalījums pēc nacionālā sastāva un valstiskās piederības 2010. Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)

postimees.ee

tartu.postimees.ee

Teadusdoktor käib mööda liivi radu Kultuur. 9.12.2011. Viitattu 21.8.2023. (eesti)

sss.fi

STT: Vanhemmat vaihtoivat kotikieltä pelastaakseen esivanhempiensa kielen, ja nyt Helsingissä asuvien siskosten kieli on harvinainen liivi SSS.fi. 6.4.2024. Viitattu 13.4.2024.
STT: Vanhemmat vaihtoivat kotikieltä pelastaakseen esivanhempiensa kielen, ja nyt Helsingissä asuvien siskosten kieli on harvinainen liivi SSS.fi. 6.4.2024. Viitattu 13.4.2024.

stat.ee

pub.stat.ee

Viron väestönlaskenta pub.stat.ee. 2011. Viitattu 6.7.2020. (viroksi)

suri.ee

Toomas Tombu: The Livonians' Estonian Suri. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
Jaak Prozes: Livonian Pages SURI. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

tuglas.fi

Viimeinen äidinkielinen liiviläinen on kuollut 4.6.2013. Tuglas-seura. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 2.8.2013.

ut.ee

lepo.it.da.ut.ee

Mâra Lazda: Livonian life stories: source of identity Dzivesstasts. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)

web.archive.org

Viimeinen äidinkielinen liiviläinen on kuollut 4.6.2013. Tuglas-seura. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 2.8.2013.
Svarīgākais Lībiešu Vēsturē Līdz 1899. Gadam Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 17.2.2013. Viitattu 4.5.2010. (latviaksi)
Renāte Blumberga: Lībieši pēdējos četros gadsimtos Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 5.9.2011. Viitattu 21.6.2010. (latviaksi)
Tapio Mäkeläinen: Maailman viimeinen liiviläinen täyttää 100 vuotta Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 4.5.2010.
Hannu Hyttinen ja Raine Lehtoranta: Viimeisellä rannalla. Aamulehti, 20.9.2006. verkkoversio. Viitattu 4.5.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
Tenu Karma: Lībiešu Mitoloģija Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 24.1.2016. Viitattu 4.5.2010. (latviaksi)
Renāte Blumberga: The Liv Choirs Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 7.9.2017. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
The Liv Singing Group ”Kāndla” Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
Valts Ernštreits: Anthology of Liv Poetry Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
Ina Druviete: Language policy and protection of the state language in Latvia 2002. World congress on language policies. Arkistoitu 5.8.2012. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
Baijba Tjarve: Country Profile Latvia Cultural Policies and Trends in Europe. lokakuu 2009. Arkistoitu 20.6.2010. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)
Latvijas iedzīvotāju sadalījums pēc nacionālā sastāva un valstiskās piederības 2010. Pilsonības un migrācijas lietu pārvaldes. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 20.8.2010. (latviaksi)

worldcat.org

Magnus Ilmjärv: The Baltic States Militiary and Their Foreign and Defence Policies 1933–38. Acta Historica Tallinnensia, Määritä ajankohta! Tallinna: Estonian Academy Publishers. ISSN 1406-2925 Google-kirjat. Viitattu 4.5.2010. (englanniksi)