Sikkim oli vuosina 1641–1861 itsenäinen kuningaskunta. Vuonna 1861 valtio, joka oli menettänyt vuosien 1835–1861 sodissa eteläiset maakuntansa (muun muassa Darjeelingin) Ison-Britannian Intian hallinnolle, pakotettiin tekemään suojelusopimus Ison-Britannian kanssa. Sikkim sai kuitenkin jo vuonna 1918 takaisin täydellisen itsehallinnon ja vastasi siitä lähtien asemaltaan Nepalia ja Bhutania, ei brittiläisen Intian ruhtinaskuntia. Vuonna 1947 Sikkimille palautui täysi suvereniteetti. Itsenäisyyttä kesti kuitenkin vain kolme vuotta, sillä vuonna 1950 Intian hallitus pakotti kuningaskunnan sotilaallisen miehityksen uhalla solmimaan Intian kanssa sopimuksen, joka teki Sikkimistä käytännössä Intian suojelualueen. Intia vastasi kuningaskunnan ulkopolitiikasta ja puolustuksesta sekä sai laajan vaikutusvallan myös kuningaskunnan sisäisiin asioihin. Sikkim oli edelleenkin de jure itsenäinen valtio, mutta laajan Intiasta ja Nepalista tapahtuneen maahanmuuton johdosta sikkimiläiset jäivät seuraavina vuosikymmeninä vähemmistöön maassaan. Vuonna 1973 Intian hallitus käytti hyväkseen siirtolaisväestön mellakointia Sikkimin sotilaalliseen miehittämiseen ja kaksi vuotta myöhemmin järjestetyssä kansanäänestyksessä valtio liitettiin Intiaan osavaltiona. Liitos sai myös YK:n siunauksen, Kiina hyväksyi sen virallisesti kuitenkin vasta vuonna 2005. Vuonna 2001 Sikkimin alkuperäisväestö muodosti enää 20 prosenttia osavaltion väestöstä (Gottschalk, Michael (1977). Zur Entwicklung in Sikkim von 1947 bis 1976. Hauptaspekte der Integration des ehemaligen Himalaya-Fürstenstaates in die Republik Indien. Wissenschaftliche Zeitschrift der Humboldt-Universität zu Berlin (GSR) 26(1977), s. 709-713; http://www.censusindia.gov.in/Census_Data_2001/Census_Data_Online/Language/Statement3.htm, viitattu 16.9.2014; http://www.censusindia.gov.in/Census_Data_2001/Census_Data_Online/Language/partb.htm, viitattu 16.9.2014).
Kochinkiina oli Ranskan suorassa hallinnossa oleva siirtokunta vuosina 1864–1946. Sillä ei periaatteessa Ranskan siirtomaana olisi pitänyt olla omaa lippua, vuonna 1896 ilmestyneessä F. E. Wrightin lippuluettelossa esiintyy kuitenkin tässä kuvattu lippu Kochinkiinan kauppalippuna. Wrightin tieto lienee ainoa olemassa oleva kyseisestä lipusta. Jaume Ollén mukaan lippu olisi mahdollisesti ollut Ngueyen-dynastian kauppalippu, jota kochinkiinalaisetkin alukset olisivat käyttäneet siirtomaakauden alkuvuosina. Se olisi myöhemmin 1800-luvun kuluessa jäänyt käytöstä kaikkialla Vietnamin alueella (Znamierowski 2010, s. 6; http://www.crwflags.com/fotw/flags/vn_i-ccn.html#usflagchart, viitattu 28.9.2014).
Samoalla oli 1870-luvulla käytössä nykylippua muistuttava punapohjainen lippu, jossa sinisessä kentässä oli kuitenkin vain yksi valkoinen viisisakarainen tähti (http://ozoutback.com.au/Samoa/flags/index.html, viitattu 2.9.2014). Sisällissotien vuosina 1875–1889 Malietoan puolue käytti lippua, jossa oli punaisella pohjalla valkoinen risti (vrt. Sardinian kuningaskunnan lippu 1720-1848) ja tangon puoleisessa yläkentässä valkoinen viisisakarainen tähti (Znamierowski 2010, s. 103). Tamasesen puolue käytti puolestaan ensin lippua, jossa oli punaisella pohjalla musta risti ja tangon puoleisessa yläkentässä valkoinen viisisakarainen tähti (http://ozoutback.com.au/Samoa/flags/index.html, viitattu 2.9.2014). Myöhemmin Tamasesen lipussa oli valkoisella pohjalla musta risti, jossa tangon puoleinen yläkenttä oli punainen ja sen keskellä valkoinen tähti (Znamierowski 2010, s. 6).
