Mariaanien hauta (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Mariaanien hauta" in Finnish language version.

refsWebsite
Global rank Finnish rank
647th place
3rd place
5,881st place
32nd place
low place
1,265th place
8th place
14th place
low place
5,440th place
1,310th place
5th place
20th place
29th place

bbc.co.uk

bbc.com

google.fi

books.google.fi

  • Tucker, Spencer: The encyclopedia of the Spanish-American and Philippine-American wars: a political, social, and military history. ABC-CLIO, 2009. ISBN 978-185-109-951-1. Google-kirjat (viitattu 30.11.2013). (englanniksi)

hs.fi

  • Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS) hs.fi. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ”Muutamia pieniä virheitä, jotka liittyvät lähinnä haudan syvyysmittaushistoriaan.

    1. HMS Challenger luotasi paikkaa 1875

    2. Syvyydeksi mitattiin tällöin 8184m

    3. Challenger II oli oikeasti seitsemäs HMS Challenger

    4. Vuonna 1995 ei mitattu haudan syvyyttä kaikuluotauksella, vaan japanilainen miehittämätön alus Kaiko laskeutui syvyydelle 10911m

    5. Kuva ”Poikkileikkaus Maariaanien haudasta” on oikeasti poikkileikkaus Mariaanien vulkaanisesta saarikaaresta, jonka yksi osa Mariaanien hauta kylläkin on.” Viitattu 19.3.2017.
  • Mielonen, Matti: Maailman syvimmästä kohdasta löytyi kihisevää elämää hs.fi. 18.3.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 7.3.2015.

is.fi

mhi.co.jp

snstatic.fi

files.snstatic.fi

  • Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS) hs.fi. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ”Muutamia pieniä virheitä, jotka liittyvät lähinnä haudan syvyysmittaushistoriaan.

    1. HMS Challenger luotasi paikkaa 1875

    2. Syvyydeksi mitattiin tällöin 8184m

    3. Challenger II oli oikeasti seitsemäs HMS Challenger

    4. Vuonna 1995 ei mitattu haudan syvyyttä kaikuluotauksella, vaan japanilainen miehittämätön alus Kaiko laskeutui syvyydelle 10911m

    5. Kuva ”Poikkileikkaus Maariaanien haudasta” on oikeasti poikkileikkaus Mariaanien vulkaanisesta saarikaaresta, jonka yksi osa Mariaanien hauta kylläkin on.” Viitattu 19.3.2017.