Stranius, Pentti:Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin(Raisa Simolan ja Kaija Heikkisen teoksen Monenkirjava rasismi arvostelu)Agricola.4/2003.Turun yliopisto. Viitattu 2.2.2009.: ”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”
Barton, Minna:”4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa”,Äitiys kahden kulttuurin välissä, s. 26. (Opinnäytetyö)Jyväskylä:Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, 2007.Tiedostomuoto=PDF Teoksen verkkoversioViitattu 2.2.2009.
Häggman, Kai:”Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat”,Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008, s. 14–15. (Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1209)Helsinki:Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.ISBN978-952-222-066-0Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 3.5.2010.(Arkistoitu – Internet Archive)
Andelin, Jan-Erik:Barndiktaren Rasmussen uppdateras – ord som ”hottentotter” strukna.Hufvudstadsbladet,28.5.2019, s. 46.Artikkelin maksullinen verkkoversio.
Antti-Ville Kärjä:Varmuuden vuoksi omana sovituksena. Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950-ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elokuvien populaarimusiikillisissa esityksissä. s. 318-319. (Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 13)Turku:Turun yliopisto, 2005.ISBN951-29-4010-8Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 10.10.2009.(Arkistoitu – Internet Archive)
Honkasalo, Veronika:”4.5 ”Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus”,”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi, s. 65. (Pro gradu -työ)Helsinki:Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos, 2001.Verkkoversio(pdf)Viitattu 29.1.2009.(Arkistoitu – Internet Archive)
vesa.lib.helsinki.fi
Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”Asiasanaa neekerit ei käytetä. Käytettävä asiasana: mustat. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.” (NeekeritYSA.Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 9.10.2009.)
Smith, Tom W.:Changing Racial Labels: From ”Colored” to ”Negro” to ”Black” to ”African American”.The Public Opinion Quarterly,Winter, 1992, 56. vsk, nro 4, s. 496–514.JSTOR:Oxford University Press. verkkoversio.(pdf)Viitattu 6.11.2009. Arkistoitu14.6.2007.(englanniksi)
Puuronen, Vesa:Arkipäivän rasismi Suomessa(luonnos)Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto. Viitattu 29.1.2009.[vanhentunut linkki]: ”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”
Kovács, Kati:”4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa”,Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista, s. 28–39. (Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto)Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2000.verkkoversio(pdf)Viitattu 2.2.2009.
”neekerius. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta.” 2004. — neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
Vuoden 2020 versiossa ”vanh. t. halv.”
neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
nekru halv. mustaihoinen, neekeri. nekru.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
Samuels, Allison:Rethinking Race In the Classroom – In the age of Obama, some want to banish 'Huck Finn' and abolish Black History Month. Why they're wrong.Newsweek,28.2.2009, 2009. vsk, nro Mar 9.Newsweek, Inc.. verkkoversio.Viitattu 9.3.2009.(englanniksi)
Wilska, Terhi-Anna & Lähteenmaa, Jaana (toim.):”Arkipäivän rasismi ja osallistuva nuorisotutkimus monikulttuurisen koulun arjessa (Anne-Mari Souto)”,Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen, s. 33. (Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa)Helsinki:Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto, 2006.ISBN952-5464-26-1verkkojulkaisu(pdf)Viitattu 2.2.2009.[vanhentunut linkki]
Aromaa, Esko & Hallasmaa, Juhani:Kanavien pikkukaupungista Merenkurkun moderniksi kasvukeskukseksi.Kuntatekniikka,2006, nro 3, s. 8-11.Artikkelin verkkoversio.
Aho, Kimmo & Hiltunen-Back, Eija:Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja(”Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.”)Duodecim terveyskirjasto.14.12.2007, Duodecim-seura 2008.Kustannus Oy Duodecim.Arkistoitu11.5.2011. Viitattu 14.10.2008.
Virkki, Heidi:Suomalaisuuden peilissä - kansainvälisesti adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta, s. 55,61. (pro gradu -tutkimus)Tampereen yliopisto, 2006.Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 4.5.2010.
Lemmetyinen, Ruut:Musta Saara -laulu lähetysaatteen symbolina. (Etnomusikologian pro gradu -tutkielma)Tampereen yliopisto, 2010.Teoksen verkkoversioViitattu 22.7.2015.
Raittila, Pentti (toim.):”Etniset vähemmistöt uutisissa”,Etnisyys ja rasismi journalismissa, s. 25-26. (Pietikäinen, Sari)Tampere:Tampere University Press, 2002.ISBN951-44-5486-3Teoksen verkkoversio(PDF)Viitattu 4.5.2010.
Pentti Raittila (toim.):”Etniset aiheet, vähemmistöt ja niiden suhteet suomalaisessa journalismissa vuonna 2000”,Etnisyys ja rasismi journalismissa, s. 31 - 107. (Pentti Raittila)Tampere:Tampere University Press, 2002.ISBN951-44-5486-3verkkoversio(pdf)Viitattu 4.5.2010.
Simola, Anna & Rastas, Anna: ”'Jos rohkenen sanoa...': Voiko ihonväristä puhua edistämättä rasismia?” (2008). Teoksessa Jaakkola, Maarit (toim.):Journalismikritiikin vuosikirja 2008.Journalismin tutkimusyksikkö, 2008.ISSN 1797-6014Teoksen verkkoversio(pdf).
tutkielmat.uta.fi
Pekkinen, Anna-Maria:Mustavalkoisia puheenvuoroja – rasismi Internetin keskustelupalstoilla, s. 2, 26–28. (Pro gradu -työ)Tampere:Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2005.Verkkoversio(pdf)Viitattu 22.10.2008.
Nieminen, Anna:Rasistista lastenkulttuuria.Kumppani,30.11.2003, 2003. vsk, nro 6.Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. Artikkelin verkkoversio.Viitattu 2.2.2009. Arkistoitu16.9.2009.
Häggman, Kai:”Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat”,Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008, s. 14–15. (Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1209)Helsinki:Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.ISBN978-952-222-066-0Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 3.5.2010.(Arkistoitu – Internet Archive)
Antti-Ville Kärjä:Varmuuden vuoksi omana sovituksena. Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950-ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elokuvien populaarimusiikillisissa esityksissä. s. 318-319. (Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 13)Turku:Turun yliopisto, 2005.ISBN951-29-4010-8Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 10.10.2009.(Arkistoitu – Internet Archive)
Aho, Kimmo & Hiltunen-Back, Eija:Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja(”Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.”)Duodecim terveyskirjasto.14.12.2007, Duodecim-seura 2008.Kustannus Oy Duodecim.Arkistoitu11.5.2011. Viitattu 14.10.2008.
Honkasalo, Veronika:”4.5 ”Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus”,”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi, s. 65. (Pro gradu -työ)Helsinki:Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos, 2001.Verkkoversio(pdf)Viitattu 29.1.2009.(Arkistoitu – Internet Archive)
Smith, Tom W.:Changing Racial Labels: From ”Colored” to ”Negro” to ”Black” to ”African American”.The Public Opinion Quarterly,Winter, 1992, 56. vsk, nro 4, s. 496–514.JSTOR:Oxford University Press. verkkoversio.(pdf)Viitattu 6.11.2009. Arkistoitu14.6.2007.(englanniksi)
