Stranius, Pentti: Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin (Raisa Simolan ja Kaija Heikkisen teoksen Monenkirjava rasismi arvostelu) Agricola. 4/2003. Turun yliopisto. Viitattu 2.2.2009. : ”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”
alvaraalto.fi
file.alvaraalto.fi
Eight-family houses for Strömberg Co. (”Strömberg Oy. Huutoniemi, 12-perheen rivitalot, v. 1946–48 Neekerikylä 1–5, Vaasa” – – ”Kaava on vahvistettu 4.1.1985.”) Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto. Viitattu 4.2.2009.
answers.com
”black.”The American Heritage® Dictionary of the English Language, Fourth Edition. Houghton Mifflin Company, 2004. Answers.com 3.4.2009.
doria.fi
oa.doria.fi
Barton, Minna: ”4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa”, Äitiys kahden kulttuurin välissä, s. 26. Opinnäytetyö. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, 2007. Tiedostomuoto=PDF Teoksen verkkoversio (viitattu 2.2.2009).
eki.ee
NeegerEesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018. 2018. Eesti Keele Instituut. Viitattu 29.5.2019. (viroksi) Neeger Eesti keele seletav sõnaraamat.
Häggman, Kai: ”Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008, s. 14–15. Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1209. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-066-0. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 3.5.2010).
Antti-Ville Kärjä: Varmuuden vuoksi omana sovituksena. Kansallisen identiteetin rakentuminen 1950-ja 1960-luvun taitteen suomalaisten elokuvien populaarimusiikillisissa esityksissä., s. 318-319. Suomen etnomusikologisen seuran julkaisuja 13. Turku: Turun yliopisto, 2005. ISBN 951-29-4010-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.10.2009).
Honkasalo, Veronika: ”4.5 ”Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus”, ”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi, s. 65. Pro gradu -työ. Helsinki: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos, 2001. Verkkoversio (pdf) (viitattu 29.1.2009).
vesa.lib.helsinki.fi
Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”Asiasanaa neekerit ei käytetä. Käytettävä asiasana: mustat. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.” (NeekeritYSA. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 9.10.2009. )
Smith, Tom W.: Changing Racial Labels: From ”Colored” to ”Negro” to ”Black” to ”African American”. The Public Opinion Quarterly, Winter, 1992, 56. vsk, nro 4, s. 496–514. JSTOR: Oxford University Press. verkkoversio (pdf). Viitattu 6.11.2009. (englanniksi)
Puuronen, Vesa: Arkipäivän rasismi Suomessa (luonnos) Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto. Viitattu 29.1.2009. : ”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”
3942/SL/08 27.8.2008. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 9.3.2009.
3619/PR/06 30.6.2006. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 2.2.2009.
jyu.fi
jyx.jyu.fi
Kovács, Kati: ”4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa”, Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista, s. 28–39. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2000. verkkoversio (pdf) (viitattu 2.2.2009).
”neekerius. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta.” 2004. — neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
Vuoden 2020 versiossa ”vanh. t. halv.”
neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
nekru halv. mustaihoinen, neekeri. nekru.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
neekeri.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
Samuels, Allison: Rethinking Race In the Classroom – In the age of Obama, some want to banish 'Huck Finn' and abolish Black History Month. Why they're wrong. Newsweek, 28.2.2009, 2009. vsk, nro Mar 9. Newsweek, Inc.. verkkoversio. Viitattu 9.3.2009. (englanniksi)
Wilska, Terhi-Anna & Lähteenmaa, Jaana (toim.): ”Arkipäivän rasismi ja osallistuva nuorisotutkimus monikulttuurisen koulun arjessa (Anne-Mari Souto)”, Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen, s. 33. Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto, 2006. ISBN 952-5464-26-1. verkkojulkaisu (pdf) (viitattu 2.2.2009).
Aromaa, Esko & Hallasmaa, Juhani: Kanavien pikkukaupungista Merenkurkun moderniksi kasvukeskukseksi. Kuntatekniikka, 2006, nro 3, s. 8-11. Artikkelin verkkoversio.
terveyskirjasto.fi
Aho, Kimmo & Hiltunen-Back, Eija: Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja (”Neekerisankkeri eli lymphogranuloma venerum on Chlamydia trachomatis -bakteerin eräiden alatyyppien aiheuttama tulehdus, jossa esiintyy myöskin limakalvohaavaumia ja märkiviä rauhassuurentumia.”) Duodecim terveyskirjasto. 14.12.2007, Duodecim-seura 2008. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.10.2008.
Historia Turun Sanomalehtimiesyhdistys. Viitattu 29.8.2016.
urn.fi
Virkki, Heidi: Suomalaisuuden peilissä - kansainvälisesti adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta, s. 55,61. pro gradu -tutkimus. Tampereen yliopisto, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.5.2010).
Lemmetyinen, Ruut: Musta Saara -laulu lähetysaatteen symbolina. Etnomusikologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.7.2015).
uta.fi
tampub.uta.fi
Raittila, Pentti (toim.): ”Etniset vähemmistöt uutisissa”, Etnisyys ja rasismi journalismissa, s. 25-26. Pietikäinen, Sari. Tampere: Tampere University Press, 2002. ISBN 951-44-5486-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.5.2010).
Pentti Raittila (toim.): ”Etniset aiheet, vähemmistöt ja niiden suhteet suomalaisessa journalismissa vuonna 2000”, Etnisyys ja rasismi journalismissa, s. 31 - 107. Pentti Raittila. Tampere: Tampere University Press, 2002. ISBN 951-44-5486-3. verkkoversio (pdf) (viitattu 4.5.2010).
Simola, Anna & Rastas, Anna: ”'Jos rohkenen sanoa...': Voiko ihonväristä puhua edistämättä rasismia?” (2008). Teoksessa Jaakkola, Maarit (toim.): Journalismikritiikin vuosikirja 2008. Journalismin tutkimusyksikkö, 2008. ISSN 1797-6014. Teoksen verkkoversio (pdf).
tutkielmat.uta.fi
Pekkinen, Anna-Maria: Mustavalkoisia puheenvuoroja – rasismi Internetin keskustelupalstoilla, s. 2, 26–28. Pro gradu -työ. Tampere: Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2005. Verkkoversio (pdf) (viitattu 22.10.2008).
