Suomenruotsalaiset (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Suomenruotsalaiset" in Finnish language version.

refsWebsite

Global rank Finnish rank

7web.archive.org

1^st place

6uppslagsverket.fi

9,253^rd place

269^th place

4abo.fi

low place

956^th place

3stat.fi

1,881^st place

15^th place

2kaapeli.fi

low place

1,427^th place

1tilastokeskus.fi

low place

350^th place

1asub.ax

low place

1,537^th place

1kotus.fi

4,853^rd place

28^th place

1folktinget.fi

low place

5,350^th place

1ki.se

low place

9,250^th place

1om.fi

low place

706^th place

1finland.fi

9,755^th place

325^th place

1vaestoliitto.fi

low place

959^th place

1studio55.fi

low place

349^th place

1iltalehti.fi

1,078^th place

4^th place

1jyu.fi

8,864^th place

74^th place

1valtioneuvosto.fi

6,528^th place

57^th place

1histdoc.net

low place

1,479^th place

1doria.fi

low place

81^st place

1merivoimat.fi

low place

1,374^th place

1yle.fi

380^th place

2^nd place

1is.fi

1,310^th place

5^th place

abo.fi

vasa.abo.fi

,Saarela, Jan: ,Wealth in Two Ethnic Groups: The Role of Internal Migration Background Yearbook of Population Research in Finland. 2006.
Saarela, Jan & Finnäs, Fjalar (2004). Interethnic Wage Variation in the Helsinki Area. Finnish Economic Papers, 17(1), 35–48.
Åbo Akademi Jan Saarela: De förmögna finlandssvenskarna? pdf-tiedosto (ruotsiksi)

web.abo.fi

Eklund, Håkan: På tal om den finlandssvenska identitetsdebatten Åbo Akademi. (ruotsiksi)

asub.ax

Befolkningen 2020 29.10.2021. Ålands statistik- och utredningsbyrå. Viitattu 27.11.2021. (ruotsiksi)

doria.fi

Statisk årsbok för Finland 1939, s. 44. Helsingfors: Statsrådets tryckeri, 1940. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)

finland.fi

Jungner, Anna: Swedish in Finland Virtual Finland. 10.6.2004. Suomen ulkoministeriö. Arkistoitu 21.8.2004. Viitattu 26.8.2008. (englanti)

folktinget.fi

Swedish in Finland – La Finlande suédophone (pdf) Folktinget. Arkistoitu 27.3.2009. Viitattu 15.7.2008. (englanniksi) (ranskaksi) ”Under Swedish rule, many ethnic Finns changed their language and started speaking Swedish, but most of them reverted to Finnish in the late 1800s”.

histdoc.net

Hanko 1940-41 ja Porkkala 1944-56 histdoc.net. Viitattu 8.6.2021.

iltalehti.fi

Luotolainen kansanedustaja kunnan tuhkarokkokriisistä: Kaikki alkoi bloggaajan kirjoituksista www.iltalehti.fi. 30.11.2018. Iltalehti. Viitattu 11.1.2022.

is.fi

80 vuotta täyttävä Gustav Hägglund sanoo kirjoittaneensa viimeisen kirjansa – suomii lihavia upseereita Ilta-Sanomat. 5.9.2018. Viitattu 8.6.2021.

jyu.fi

Kyllönen, Teija: Suomen kielikoulutuspoliittinen tilanne suomenruotsalaisten näkökulmasta keväällä 2006 (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.7.2008.

kaapeli.fi

Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2002, En statistisk rapport. Folktinget, 2004. ISBN 952-9700-42-3 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.7.2008). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2005, En statistisk rapport. Folktinget, 2007. ISBN 978-952-9700-47-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.9.2008). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

ki.se

diss.kib.ki.se

Hannelius, Ulf: ”2.4.3 Joint analysis of Sweden and Finland”, Population Genetic, Association and Zygosity Testing on Preamplified DNA, s. 42. Stockholm: Karolinska Institutet, 2008. ISBN 978-91-7409-062-8 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.7.200). (englanniksi)

kotus.fi

Reuter, Mikael: Är jag svensk eller finne? – Finländare och finne 7.3.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 15.7.2008. (ruotsiksi)

merivoimat.fi

Uudenmaan prikaati – Puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto - Merivoimat Merivoimat merivoimat.fi. Viitattu 8.6.2021.

om.fi

Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta. Nationalspråkens historiska, kulturella och sociologiska bakgrund (pdf) (Den finlandssvenska kulturen) 2000. Kielilakikomitea. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 18.4.2005. (ruotsiksi) ”Den finlandssvenska kulturens djupa integration i det finländska samhället återspeglas också av det faktum att finlandssvenskarna som folkgrupp i hög grad identifierar sig som en språklig minoritet och inte som en folkgrupp med särskilda karakteristika, som till exempel samer och romer.”

stat.fi

pxdata.stat.fi

https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 19.3.2019.

stat.fi

Väestö Tilastokeskus.

studio55.fi

Suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pidempään – Tässä syy Studio55.fi. Viitattu 20.11.2016.

tilastokeskus.fi

Väestö 3.11.2021 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2021.

uppslagsverket.fi

Erik Heinrichs Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)
Lennart Oesch Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)
Harald Öhquist Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)
Hugo Österman Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)
Hangö arrendeområde Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)
Porkala Uppslagsverket Finland. Viitattu 8.6.2021. (ruotsiksi)

vaestoliitto.fi

Finnäs, Fjalar: ”The Swedish-Speaking Population on the Finnish Labor Market”, Yearbook of Population Research in Finland, s. 94–97. Väestoliitto, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 17.11.2008). (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

valtioneuvosto.fi

julkaisut.valtioneuvosto.fi

Sotaoloissa vuosina 1914–22 surmansa saaneet. Tilastoraportti julkaisut.valtioneuvosto.fi. 15.3.2004. Viitattu 8.6.2021.^{[vanhentunut linkki]}

web.archive.org

Reuter, Mikael: Är jag svensk eller finne? – Finländare och finne 7.3.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 15.7.2008. (ruotsiksi)
Swedish in Finland – La Finlande suédophone (pdf) Folktinget. Arkistoitu 27.3.2009. Viitattu 15.7.2008. (englanniksi) (ranskaksi) ”Under Swedish rule, many ethnic Finns changed their language and started speaking Swedish, but most of them reverted to Finnish in the late 1800s”.
Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta. Nationalspråkens historiska, kulturella och sociologiska bakgrund (pdf) (Den finlandssvenska kulturen) 2000. Kielilakikomitea. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 18.4.2005. (ruotsiksi) ”Den finlandssvenska kulturens djupa integration i det finländska samhället återspeglas också av det faktum att finlandssvenskarna som folkgrupp i hög grad identifierar sig som en språklig minoritet och inte som en folkgrupp med särskilda karakteristika, som till exempel samer och romer.”
Jungner, Anna: Swedish in Finland Virtual Finland. 10.6.2004. Suomen ulkoministeriö. Arkistoitu 21.8.2004. Viitattu 26.8.2008. (englanti)
Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2002, En statistisk rapport. Folktinget, 2004. ISBN 952-9700-42-3 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.7.2008). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 19.3.2019.
Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2005, En statistisk rapport. Folktinget, 2007. ISBN 978-952-9700-47-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.9.2008). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

yle.fi

Itse asiassa kuultuna: Kenraali Gustav Hägglund yle.fi. Viitattu 8.6.2021.