Wäinö Aaltonen (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Wäinö Aaltonen" in Finnish language version.

refsWebsite

Global rank Finnish rank

6turku.fi

low place

179^th place

3web.archive.org

1^st place

3yle.fi

380^th place

2^nd place

2kuvataiteilijamatrikkeli.fi

low place

534^th place

1lasipalatsi.net

low place

5,826^th place

1ts.fi

5,504^th place

23^rd place

1kansallisbiografia.fi

4,341^st place

21^st place

1blf.fi

low place

846^th place

1hs.fi

647^th place

3^rd place

1vnk.fi

low place

665^th place

1turunseurakunnat.fi

low place

2,157^th place

1eduskunta.fi

5,159^th place

33^rd place

1lappeenranta.fi

low place

516^th place

1kungahuset.se

3,021^st place

293^rd place

blf.fi

Ahtola-Moorhouse, Leena: Aaltonen, Wäinö Biografiskt lexikon för FinlandBiografiskt lexikon för Finland. 2014. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 18.2.2017. (ruotsiksi)

eduskunta.fi

Eduskunnan talot ja taide (s. 21) Suomen eduskunta. Viitattu 15.1.2017.

hs.fi

Wäinö Aaltosen ateljeen paikalle muistolaatta Kulosaareen. Helsingin Sanomat, 19.9.1994, s. B1. Verkkouutinen. Viitattu 6.3.2017.

kansallisbiografia.fi

Leena Ahtola-Moorhouse: Aaltonen, Wäinö (1894–1966) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.1.2017.

kungahuset.se

Medaljförläningar – Prins Eugen-medaljen Sveriges Kungahus. Viitattu 20.2.2017. (ruotsiksi)

kuvataiteilijamatrikkeli.fi

Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Helsinki: Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 19.11.2012.
Wäinö Aaltonen Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen taiteilijaseura. Viitattu 6.4.2024.

lappeenranta.fi

www3.lappeenranta.fi

Räty, Leena: Seppelöidyt äidit 2007. Etelä-Karjalan taidemuseo. Viitattu 3.12.2017.

lasipalatsi.net

taidemuseo.lasipalatsi.net

Julkiset veistokset Helsinki: Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.3.2010.

ts.fi

Lehtinen, Antti: Wäinö Aaltosen lapsuuden pihamaat. Turun Sanomat, 18.12.1997. Turun Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.2.2017.

turku.fi

Wäinö Aaltonen ja Juhani Pallasmaa: Muusa/Muistijälki Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2017.
Museorakennus 30.6.2015. Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 20.2.2017.
Wäinö Aaltosen Kultalilja juhlistaa Vuosisadan kulttuurigaalan valintoja Turku. 18.10.2016. Viitattu 12.1.2017.

ympto.turku.fi

Wäinö Aaltosen koulutie Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2017.
Wäinö Aaltosen rantapuisto Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2017.

blog.edu.turku.fi

Wäinö Aaltosen koulu Turun kaupunki. Viitattu 17.2.2017.

turunseurakunnat.fi

Laaksonen, Hannu et al.: Maarian kirkkomaa – Aikamatka halki pitäjän historian, s. 31–32. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, 2011. ISBN 978-952-99828-2-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.3.2017).

vnk.fi

Savolainen, Raimo: Valtioneuvoston kanslia 200 vuotta – Kansliatoimituskunnasta pääministeriöksi. Valtioneuvoston kanslia, 2011. ISBN 978-952-5896-72-5 Verkkojulkaisu (viitattu 23.2.2017).

web.archive.org

Kansainvälisiä tuulia 1923–1929 (Osio Wäinö Aaltosen henkilöhistoriasta kertovasta artikkelista Wäinö Aaltosen museon sivustolla) 22.5.2007. Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 19.2.2017.
Wäinö Aaltonen (1894–1966) 2005. Tampere: Tampereen kaupunki, Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 19.2.2017.
Maailmanpalo ja isänmaalliset kunniatehtävät 1939–1954 (Osio Wäinö Aaltosen henkilöhistoriasta kertovasta artikkelista Wäinö Aaltosen museon sivustolla) 22.5.2007. Wäinö Aaltosen museo. Viitattu 19.2.2017.

yle.fi

Ateneum osti satojen tuhansien arvoisen Schjerfbeckin 10.12.2008. Yle. Viitattu 15.2.2017.
Vuoden taidetapaus Turussa: Wäinö Aaltosen Kultalilja taidekokoelmaan? Yle. 2014. Viitattu 12.1.2017.

areena.yle.fi

Pyykkö, Mirja, Karhu, Tapio, Uosukainen, Jarkko, Enjala, Gitte, Ylä-Anttila, Ari: Wäinö Aaltonen (Video) Kansakunnan perilliset. 19.9.2005. Yle. Viitattu 6.4.2024.