Suomen kielipolitiikka (Finnish Wikipedia)

Analysis of information sources in references of the Wikipedia article "Suomen kielipolitiikka" in Finnish language version.

refsWebsite

Global rank Finnish rank

34web.archive.org

1^st place

8finlex.fi

3,070^th place

17^th place

4kotus.fi

4,853^rd place

28^th place

3jyu.fi

8,864^th place

74^th place

2utu.fi

low place

119^th place

2oph.fi

low place

282^nd place

2karjalankielenseura.fi

low place

2kl-deaf.fi

low place

1om.fi

low place

706^th place

1yle.fi

380^th place

2^nd place

1norden.org

7,292^nd place

763^rd place

1journal.fi

low place

443^rd place

1kansallisbiografia.fi

4,341^st place

21^st place

1finlit.fi

low place

214^th place

1kalevalaseura.fi

low place

961^st place

1finnica.fi

low place

1,070^th place

1oulu.fi

low place

156^th place

1helsinki.fi

1,670^th place

16^th place

1docplayer.fi

low place

399^th place

1europa.eu

68^th place

51^st place

1valitutpalat.fi

low place

8,832^nd place

1kysy.fi

low place

307^th place

1nytimes.com

7^th place

20^th place

1vasabladet.fi

low place

3,139^th place

1nytid.fi

low place

4,258^th place

1hs.fi

647^th place

3^rd place

1parlement.fi

low place

1viivi.fi

low place

1pedersore.fi

low place

8,040^th place

1ethnologue.com

339^th place

258^th place

1stat.fi

1,881^st place

15^th place

1maailmankuvalehti.fi

low place

780^th place

1minedu.fi

low place

263^rd place

docplayer.fi

Bäckroos, Göran: Vähemmistöt poliisin asiakkaina (s. 25) Etelä-Suomen lääninhallitus. Viitattu 26.1.2015.

ethnologue.com

Ethnologue

europa.eu

ec.europa.eu

Special Eurobarometer 243: “Europeans and their languages”. (Arkistoitu.)

finlex.fi

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (kumottu). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex. Viitattu 6.1.2016
Suomen perustuslaki, 17 § (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen perustuslaki, 51 §. (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen perustuslaki, 79 § (Arkistoitu – Internet Archive)
Ahvenanmaan itsehallintolaki
Kielilaki (423/2003). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Finlex.
Laki saamelaiskäräjistä (974/1995). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.

finlit.fi

neba.finlit.fi

Uusi-Hallila, Tuula: Fennomania Kieli ja identiteetti. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 26.1.2016.

finnica.fi

Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia (Arkistoitu – Internet Archive)

helsinki.fi

avoin.helsinki.fi

Suomen arkeologian tutkimushistoriaa. ^{[vanhentunut linkki]}

hs.fi

Erik Mickwitz: Language law came at convenient time. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat.

journal.fi

Aira Kemiläinen: Kansallinen identiteetti Suomessa ja Ruotsissa 1600-1700-luvuilla, s. 24-27. Tieteessä tapahtuu, 2004. Teoksen verkkoversio.

jyu.fi

Valittujen Palojen tutkimus 2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
IEA/Civic Education Study. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta. (Arkistoitu – Internet Archive) 2000. Viitattu 6.1.2016
Honkonen, Orvokki: Viittomakielen opetus vankistuu Jyväskylän Yliopistossa uudella maisteriohjelmalla ja professuurilla. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 26. tammikuuta 2016.

cc.jyu.fi

Martelius, Katja: Vapaustaistelija Helsingin Sanomien NYT-viikkoliite. 2005. Arkistoitu 22.5.2007. Viitattu 1.9.2007.

kalevalaseura.fi

Sallamaa, Kari: Zacharias Topelius: Kypron prinsessa (Lyhennetty Kari Sallamaan artikkelista Kalevala sanataiteessa 1860–1935: Kalevalan kulttuurihistoria. SKS 2008.) Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 11.1.2010. "Poliittisen elämän synty Suomessa merkitsi kansallisuusaatteen hajoamista. Fennomanian politisoituminen alkoi 1850-luvulla ja kohosi huippuunsa 1860-luvulla. Samalla edistyksellisestä kansallisuusaatteesta alkoi tulla nationalistista ideologiaa. Tämä aiheutti ruotsinkielisten piirissä monenlaisia reaktioita, toisaalta oman svekomaanisen ideologian rakentamista."

kansallisbiografia.fi

Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 21.7.2024.

karjalankielenseura.fi

Harakka, Paavo: Karjalan kieli Suomessa 2001. Karjalan Kielen Seura. Viitattu 2.5.2007.
esittely Karjalan Kielen Seura. Viitattu 2.5. 2007.

kl-deaf.fi

Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viittomakieli ammattina. (Arkistoitu – Internet Archive)

kotus.fi

Saame Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 2.5.2017.
Suomalainen viittomakieli. (Arkistoitu – Internet Archive) Kotus. Viitattu 6.1.2016
Suomen viittomakielet Kotimaisten kielten tutkimuskesksu. Viitattu 08. maaliskuuta 2016.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive)

kysy.fi

kuinka suuri osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä, siis niin että molemmat... (Arkistoitu – Internet Archive)

maailmankuvalehti.fi

Sivonen, Janne: Maahanmuuttajien kotouttaminen ontuu Maailman Kuvalehti. Kepa ry. Viitattu 26.1.2016.

minedu.fi

Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset. (Arkistoitu – Internet Archive) 2001.

norden.org

Norden.org ^{[vanhentunut linkki]}

nytid.fi

Hufvudstadsbladet 13.8.2002. (Arkistoitu – Internet Archive)

nytimes.com

Alvarez, Lizette: Finland Makes Its Swedes Feel at Home. The New York Times. Viitattu 1.5.2009

om.fi

Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta (Työryhmämuistio) 2000. Kielilakikomitea. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 31.8.2007.

oph.fi

Ruotsinkielen käyttöalue on Suomessa vetäytynyt kaksikielisistä ympäristöistä ruotsinkielisiin. Pohjoismaisessa yhteistyössä englanti on jo alkanut ottaa ruotsin paikan. Alueellinen vaihtelu koulutuksessa,sivu 168. Opetushallitus. (Arkistoitu – Internet Archive)
Alueellinen vaihtelu koulutuksessa,sivu 51. Opetushallitus. (Arkistoitu – Internet Archive)

oulu.fi

student.oulu.fi

Vuosisadan alku: kieliriidat ja eristäytyminen Suomenruotsalainen kirjallisuus 1900-luvun alussa. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 6.1.2016.

parlement.fi

Suomen hallituksen toiminta EU-tuomioistuinasioissa ja valvontaasioissa 1.1. - 31.12.2004.

pedersore.fi

extranet.pedersore.fi

Utvecklingen av lärmiljön för döva och hörselskadade Pedersöre kommun. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 08. maaliskuuta 2016.

stat.fi

pxdata.stat.fi

[1] (Arkistoitu – Internet Archive)

utu.fi

agricola.utu.fi

Lindgren, Klaus: Miten kaukaa suomalaista nationalismia onkaan haettava? Agricolan kirja-arvostelut. 26.10.2000. Viitattu 26.1.2016.
Vuorinen, Marja: Uusmaalaisia henkilökultteja (Kirjan Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII (2004) arvostelu.) agricola.utu.fi. 25.2.2005. Arkistoitu 4.3.2016. "Axel Olof Freudenthal: svekomanian perustajaisä – 'yksi kieli, yksi mieli' -Snellmanin vastavoima, 'kaksi kieltä, kaksi kansaa' -mallin kannattaja."

valitutpalat.fi

www-fi.valitutpalat.fi

Valittujen Palojen tutkimus 2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
IEA/Civic Education Study. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta. (Arkistoitu – Internet Archive) 2000. Viitattu 6.1.2016

vasabladet.fi

"Finländska språkbeslut förs till Europarådet." (Arkistoitu – Internet Archive) Vasabladet 21.11.2007.

viivi.fi

Kuurojen historia. (Arkistoitu – Internet Archive)

web.archive.org

Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta (Työryhmämuistio) 2000. Kielilakikomitea. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 31.8.2007.
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (kumottu). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex. Viitattu 6.1.2016
Opetusministeriö: Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta. "Tämä fennofiliaksi kutsuttu varhainen suomalaisuusliike on henkilöitynyt Henrik Gabriel Porthaniin, joka kuitenkin suhtautui lojaalisti Ruotsin valtakuntaan ja arvioi, että suomen kieli oli kulttuurin levitessä kokonaan häviävä, niin kuin Länsi-Suomen kehityksestä jo voitiin nähdä."
Uusi-Hallila, Tuula: Fennomania Kieli ja identiteetti. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 26.1.2016.
Sallamaa, Kari: Zacharias Topelius: Kypron prinsessa (Lyhennetty Kari Sallamaan artikkelista Kalevala sanataiteessa 1860–1935: Kalevalan kulttuurihistoria. SKS 2008.) Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 11.1.2010. "Poliittisen elämän synty Suomessa merkitsi kansallisuusaatteen hajoamista. Fennomanian politisoituminen alkoi 1850-luvulla ja kohosi huippuunsa 1860-luvulla. Samalla edistyksellisestä kansallisuusaatteesta alkoi tulla nationalistista ideologiaa. Tämä aiheutti ruotsinkielisten piirissä monenlaisia reaktioita, toisaalta oman svekomaanisen ideologian rakentamista."
Toivo Nygård-Suomalaisuuden historian kiinnekohtia (Arkistoitu – Internet Archive)
Vuorinen, Marja: Uusmaalaisia henkilökultteja (Kirjan Nyland - samlingar utgivna av Nylands Nation XIII (2004) arvostelu.) agricola.utu.fi. 25.2.2005. Arkistoitu 4.3.2016. "Axel Olof Freudenthal: svekomanian perustajaisä – 'yksi kieli, yksi mieli' -Snellmanin vastavoima, 'kaksi kieltä, kaksi kansaa' -mallin kannattaja."
Vuosisadan alku: kieliriidat ja eristäytyminen Suomenruotsalainen kirjallisuus 1900-luvun alussa. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 6.1.2016.
Valittujen Palojen tutkimus 2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
IEA/Civic Education Study. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta. (Arkistoitu – Internet Archive) 2000. Viitattu 6.1.2016
Suomen perustuslaki, 17 § (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen perustuslaki, 51 §. (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomen perustuslaki, 79 § (Arkistoitu – Internet Archive)
kuinka suuri osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä, siis niin että molemmat... (Arkistoitu – Internet Archive)
Finnäs, Fjalar: Finlandsvenskarna 2002: En statistisk rapport. Helsinki: Suomenruotsalaiset kansankäräjät, 2004. ISBN 952-9700-42-3 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.7.2015). (ruotsiksi)
"Finländska språkbeslut förs till Europarådet." (Arkistoitu – Internet Archive) Vasabladet 21.11.2007.
Hufvudstadsbladet 13.8.2002. (Arkistoitu – Internet Archive)
Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja.
Ruotsinkielen käyttöalue on Suomessa vetäytynyt kaksikielisistä ympäristöistä ruotsinkielisiin. Pohjoismaisessa yhteistyössä englanti on jo alkanut ottaa ruotsin paikan. Alueellinen vaihtelu koulutuksessa,sivu 168. Opetushallitus. (Arkistoitu – Internet Archive)
Alueellinen vaihtelu koulutuksessa,sivu 51. Opetushallitus. (Arkistoitu – Internet Archive)
Erik Mickwitz: Language law came at convenient time. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat.
Ida Asplund, haastattelu, An Ant verses an Elephant? By Edward Dutton.(arkistoitu)
Martelius, Katja: Vapaustaistelija Helsingin Sanomien NYT-viikkoliite. 2005. Arkistoitu 22.5.2007. Viitattu 1.9.2007.
Björnberg-Enckell: Suomenruotsalaisuus kansallisesta näkökulmasta. RKP 2005. Arkistoitu linkki.
Kielilaki (423/2003). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.
Laki saamelaiskäräjistä (974/1995). (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.
Kuurojen historia. (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä. (Arkistoitu – Internet Archive)
Suomalainen viittomakieli. (Arkistoitu – Internet Archive) Kotus. Viitattu 6.1.2016
Viittomakieli ammattina. (Arkistoitu – Internet Archive)
Honkonen, Orvokki: Viittomakielen opetus vankistuu Jyväskylän Yliopistossa uudella maisteriohjelmalla ja professuurilla. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 26. tammikuuta 2016.
Utvecklingen av lärmiljön för döva och hörselskadade Pedersöre kommun. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 08. maaliskuuta 2016.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
[1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset. (Arkistoitu – Internet Archive) 2001.

yle.fi

YLE Uutiset: Karjalan kieli on saanut virallisen aseman 26.11. 2009. Yle. Viitattu 26.11.2009.